-On käsittämätöntä, että Stora Enso ensin myi tuottavan tehtaansa Kemijärvellä liimapuupalkkeja valmistavalle Arctos Groupille ja sitten osti Arctosista 20% ja sopi vievänsä liimapuutuotteita Japaniin. Kaikkeen tähän tuottavaan Stora Enso satsaa, mutta samaan aikaan on jättänyt jätealtaansa Kemijärven kauniissa luonnossa tyhjentämättä; jättänyt myrkyt valumaan Kemijokeen.

-Toinen ongelmallinen luonnonkatastrofi muhii UKK-puiston kupeessa Savukosken Soklissa, jossa aiotaan kaivaa norjalaisyhtiö Yaran toimesta fosfaattia, jonka lisäksi otetaan fosfaattiin yhdistyneenä olevaa radioaktiivista uraania, toriumia ym. Tässä yhteydessä kalarikas Sotajoki katkaistaan, luodaan 40 neliökilometriä oleva jäteallas, jonka vaikutuspiiriin jää paitsi kalaisia joki-, valtavia suo- ja lajirikkaita maa-alueita. Jätemassat valuvat sitten Kemijokeen, säteillen ja saastuttaen. Luontaiselinkeino-, luontomatkailu-, marjastus- ja kalastusmahdollisuudet tuhoutuvat. Jäämme myös vaille villeinä laiduntavien porojen lihaa.

-Kolmas huolen aihe on lannoitefosfaatin radioaktiiviset jäämät, joita ei millään konstilla osata eliminoida, joten keinolannoituksella kasvatetut ruoka-ainekset ovat saastuneita. Toisakseen fosfaatti ei ole mukana luonnonmukaisessa kierrossa. Puhutaan jopa fosfaattipulasta, jonka seurauksena on ruokapula ja vesistöijen rehevöityminen, fosforin valuessa pelloilta vesistöihin.

-Missä on teollisuuden ja meidän päättäjiemme vastuuntunto? Miksi tehdä Suomesta kaatopaikka, asuinkelvoton maa, kun täällä olisi runsaasti tilaa luonnon kanssa tasapainossa olevaan luomutuotantoon?

Lähetetty julkaistavaksi 22.6. HS:iin ja 6.7. LK:aan.