Osalla ehdokkaista oli motiivina saada tunnettavuutta ja mahdollisuuden uralla etenemiseen. Osa ehdokkaista janosi aidosti valtaa ja mahdollisuutta paistatella julkisuudessa. Osa ehdokkaista halusi varmistaa omia etujaan, joskin osa halusi asioiden olevan ennallaan. Jotkut taas halusivat saada aikaan oikeasti muutoksia vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
Monenlaisia pontimia on varmasti taustalla.
Vallan janoa, ja itsensä markkinointia seuraavallakin kerralla eduskuntaan, ilmentää joidenkin kansanedustajien pyrkiminen kunnanvaltuustoihin, vaikka heillä luulisi olevan tarpeeksi tekemistä kansanedustajina. Todellisuudessahan harva kykenee olemaan kahdessa paikassa samanaikaisesti puhumattakaan siitä, että pystyisi seuraamaan kaikkea aktiivisesti ja toimimaan tehokkaasti yhteisten asioiden eteen.
Kokoomusaktiivin julistus lapsilisien lakkauttamisesta ei kuulema kuulu kokoomuksen linjaan, kuten ei muidenkaan puolueiden poliittiseen linjaan.
Kun kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että kaikki lapset ovat oikeutettuja lapsilisään, niin kuitenkaan se ei käytännössä ole niin. Kun perhe joutuu turvautumaan toimeentuloon, niin siitä miinustetaan lapsilisien määrä, jolloin todellisuudessa köyhimmiltä perheiltä poistetaan lapsilisä. Lapsilisän pitäisi olla kaikille itsenäinen tulo, minkä tarkoitus on turvata lasten hyvinvointi, eikä sitä pitäisi niputtaa muihin tuloihin.
Jos väitetään, että kaikki Suomen lapset ovat tasa-arvoisia, niin pitäisi se todistaa myös käytännössä siten, että toimeentulotuki ei ole liityksissä siihen, että saako perhe lapsilisää vai ei. On turha rummuttaa hyvästä sosiaaliturvasta niin kauan, kun lapset joutuvat kärsimään; lapset, jotka luovan huomisen.
On todennäköistä, etten itse enää asetu vaaleissa ehdolle (kuntavaalit, Keminmaa 2004, eduskuntavaalit, Lapin lääni 2011, kuntavaalit, Kemi 2012), joten ilmoitan kannattavani ja tukevani seuraavissa vaaleissa sellaista ehdokasta, joka on valmis aidosti ajamaan sekä luonnonsuojeluasioita että lastenhyvinvointiasioita (ja myös tämän lapsilisäasian siten, että kaikki sen saavat täysimääräisestä toimeentulotuesta huolimatta) ja . Nämä ovat ydinkysymyksiä tulevaisuutta ajatellen.
]]>Tuulivoima on erinomainen keksinto, mutta on tahoja, jotka haluavat hyötykäyttää sitä häikäilemättömästi omaa etuansa ajaakseen.
Ilman varausta maakuntakaavassa, yleiskaavassa tai asemakaavassa on noin kolmen vuoden ajan salaisesti puuhailtu ainutlaatuiseen, luonto- ja elämysarvoiltaan monipuoliseen ja historialliseen Kemijärven vaaramaisemaan, Paloselkä-Untamovaara-Kiimavaara-Mömmövaara-Kuusivaara-Kangaslamminvaara, valtion tukien ja päästöoikeuksien saamiseksi 160m korkeita tuulivoimaloita, joiden rakentaminen edellyttää ikimetsän hakkaamista suhteessa meren pintaan360metrin korkeuteen kohoavasta Untamovaarasta.
Alue sijaitsee Joutsijärven, Soppelan ja Räisälän kylien yhteydessä Kemijärvellä. Untamolta on noin 5km Kemijärven rantaan. Alueella on ikimetsän, kilpikaarnamäntyjen, harvinaisten kasvien, useiden lähteiden ja lammen lisäksi 1700-luvun historiaa: Karhuharjun piilopirtti, muinainen hauta, jatkosodan aikainen saksalaisten huoltoreitti, asiointi- ja postireitti. Siellä on myös kuuluisa Mäntyvaaran taistelualue ja lähistöllä olemassa oleva puolustusvoimien tutka. Alueella on myös porotiloja, matkailusta tulonsa hankkivia yrityksiä. Untamovaara kuuluu Isojaon jälkeen perustettuun yhteismetsään, jonka omistajakunta muodostuu n. 2500 tilasta. Untamovaara on arvokas kemijärveläisten ulkoilu- ja virkistysalue, jossa myös marjastetaan, kalastetaan ja metsästetään. Untamovaaralta näkee Kemijärven kauniit maisemat laajalti. Aluetta ei ole YVA:ssa tuulivoimaa silmälläpitäen asianmukaisesti paikan päällä inventoitu, mutta silti sinne ollaan kiireellä suunnittelemassa tuulivoimaloita. Lisäksi ilman maanomistajien lupaa on koeporattu lujuuslskelmia varten heidän maillaan ja suunniteltu heidänkin mailleen myllyjä, teitä ja voimalinjoja.
Kemijärvelle tuulivoimaa suunnittelee yhteismetsän ja joidenkin yksityisten maille Oxford Intercon Finland, jonka omistavat Markku Tarkiainen ja englantilainen miljonääri Hadley Barrett, on rekisteröity Viroon. Yritys vuokraa maapohjan, hankkii rakennusluvat, rakentaa mahdollisesti tuulivoimalat itse tai myy luvitetun tuulivoima-alueen hankkeena, kansainvälisille sijoittajille tai yrityksille, jotka tarvitsevat päästöoikeuksia. Suunnittelua tehdään kiireessä, jotta rakentamaan päästäisiin nopeasti suurempien valtion tukirahojen takia ja siksi perusteellinen ja asianmukainen selvitystyö jätetään tekemättä.
Tuulimyllyjen tieltä jouduttaisiin kaatamaan Untamovaaran ikimetsä, rakentamaan 15m leveitä teitä, joiden alle jäisi lähdevesistöjä, marjastus-, metsästys-, ulkoilu- ja porojen laidunmaita. Maaperä altistuisi eroosiolle. Vastaavalla tavalla rakennettaisiin leveät tie- ja sähkölinjaverkostot kaikille muillekin vaarojen huipuille tuulimyllyalueille.
Tuulimyllyjen kestävyyttä näissä oloissa ei ole testattu. Myös tuuliolosuhteet ovat epävarmat. Alue on myös ukkosherkkä. Jokavuotinen raskas tykkylumi, mikä on tällä korkeudella tyypillinen, tulisi varmastikin tekemään laitteistolle tuhoa, eikä siivet pystyisi pyörimään. Näistä lähtökohdista on epävarmaa, missä määrin sähköä saataisiin tuotettua. Kaikella todennäköisyydellä myllyjen rakentaminen tälle alueelle, sisämaahan, on kannattamatonta ja valtion rahojen väärinkäyttöä. Kaikenkaikkiaanhan Itä-Lappiin kaavaillaan megalomaanisesti peräti 20 tuulipuistoaluetta, jossa kussakin olisi 70 tuulimyllyä, vaikka aiemman tiedon valossa ja ympäristöministeriön suosituksen mukaan tuulimyllyille edulliset ja hyödylliset alueet ovat merellä, eikä sisämaassa.
Yhteismetsän osakkaita on paljon, joten rahallista hyötyä yksittäisille osakkaille tuulimyllypaikkojen maanvuokrista ei käytännössä ole. Tiettävästi vain yksi silmää tekevä maanomistaja, joka on tässä prosessissa lobbarina, hyötyy.
Varmoja hyötyjiä ovat suuryrittäjät ja sijoittajat, jotka tulevat saamaan ruhtinaalliset Suomen valtion tuet usean vuoden ajan. Lisäksi ulkomaalaiset sijoittajat hyötyvät päästökaupan kautta. Jonkin verran hyötyy kunta kiinteistöverojen muodossa, mutta menettää samalla arvokasta kulttuuriperimää ja luonnon kauniita alueita ahneudelle.
On kummallista, että Lapin liitto ajaa hanketta. On merkillistä, että asiaa on puuhattu salaa ja sellaisina aikoina, jolloin kansalaiset ovat lomatunnelmissa: tekninen lautakunta juhannusviikolla 2010, 16.12.2010 ELY:n esittely arviointiohjelmasta. On myös outoa, että Kemijärven ympäristösihteeri on vain puoliaikainen ja siten ei ehdi kaikkea toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä hoitamaan. On käsittämätöntä, ettei ole tehty asianmukaisia ja perusteellisia selvityksiä tuulimyllyjen vaikutuksista Kemijärven elinkeinorakenteeseen, psykososiaalisista vaikutuksista paikalliseen väestöön, kulttuuriin, historiaan ja luontoarvoihin, vesistöihin ja vesivaroihin. Ei ole selvitetty, mitä etua on työllisyydelle ja muihin elinkeinoihin.
Mitä tästä opimme? Valtion tuetkin pitäisi aina harkiten jakaa, eli miettiä tarkkaan milloin on järkevää investoida ja milloin ei. Tuulivoima sinänsä on järkevä sähköntuotantokeino, mutta pitäisi harkita, mihin sen rakentaminen on järkevää.
Kiitän Anita Ruokamoa artikkelin laadintaa varten saamastani avusta!
]]>Stora Enso myi Kanadaan sellunkeittokattilat, joiden avulla Kanadassa tahkotaan voittoja liukosellua valmistamalla. Kemijärveläiset olivat halukkaita ostamaan Stora Enson tuotantovälineet, jotta niillä valmistettaisiin liukosellua. Stora Enso ei sitä hyväksynyt, vaan myi siis välineet Kanadaan, jossa siis niillä tahkotaan tuottoisalla liukosellutuotannolla huimia voittoja. Firma, joka osti kattilat, on huomattava viskoosikuidun valmistaja Kanadassa.
Stora Enso on jättänyt jälkeensä jätteet - saasteet, joiden hävittämiseen se ei aio osallistua. Stora Enso aiheutti työttömyyttä, taloudellista ahdinkoa ja lohduttomuutta kemijärveläisten keskuuteen. Tämä on jälleen osoitus teollisuuden vastuuttomuudesta ja ahneudesta.
]]>Jo nyt miljardi ihmistä janoaa puhdasta juomavettä, mitä ilman he jäävät. Siksi on törkeää, että mm. meillä Suomessa teollisuus, maatalous ja yksittäiset ihmiset tieten tahtoen pilaavat tätä arvokasta luonnonvaraa, vettä, laskemalla vesistöihin kaikenlaisia saasteita ja kuluttamalla vettä surutta sellaisia määriä, joita ilmankin pärjäisi.
Metsät houkuttelevat luokseen sateita, aluskasvillisuus sitoo vettä ja estää sen liiallisen haihtumisen. On väärin, että metsiä kaadetaan mm. Lapissa, jossa sen kasvu on luonnostaan hyvin hidasta. Humuskerros on Lapissa muutenkin ohut ja muuttuu rutikuivaksi, kun metsät hävitetään. Maa autioituu ja muuttuu karuksi kivierämaaksi, missä elollisilla olennoilla ei ole sijaa.
On vääryys, että ruoan sijasta kasvatetaan ns. energiakasveja polttoaineiden valmistusta varten, jolloin tarvitaan valtavia maa-alueita yksistään siihen tarkoitukseen. Ruokaa pitäisi kasvattaa ja antaa villin luonnon niinikään rehoittaa, jotta maapallon kasvillisuus ja eläinkunta pysyisi monipuolisena.
Ihmiskunnan on aika siirtyä sellaiseen nihilismiin, jossa tuotetaan ja kulutetaan sen verran, kuin se on hyvinvoinnille tarpeen. Ympäröivää luontoa pitää kunnioittaa ja pitää sen hyvinvoinnista huoli. Vain siten meillä kaikilla on elinmahdollisuus.
]]>Tilaisuudessa keskityttiin kaunomaalaamaan fosfaattituotantoa ja tehtiin selväksi, että Yaran lannoitefosfaatti olisi markkinoiden puhtainta, vaikka toisaalta erään luennoitsijan kalvossa olikin kirjattuna lannoitteen sisältämiä myrkkyjä. Erikoisinta oli, ettei uraanista eikä muista radioaktiivisista nuklideista mainittu halaistua sanaa. Kun asia nostettiin yleisön joukossa esille, niin Yaran edustaja väitti, ettei malmiossa ja heidän porausnäytteissään ole lainkaan uraania. Kuitenkin on tiedossa tosiasia, että Soklin maaperässä uraanipitoisuus on korkeampi kuin esimerkiksi Talvivaarassa, jossa se otetaan talteen.
On myös lappilaisten tiedossa, että Soklin alueen uraanipitoisuudesta tiedettiin jo 60-luvulla, jolloin silloiset Soklin alueen työntekijät velvoitettiin allekirjoittamaan sopimuspaperi, jossa he sitoutuvat vaikenemaan alueen radioaktiivisuudesta.
On kummallista ja erityisen törkeää, että vielä tänä päivänä teollisuuden edustajat kehtaavat ahneuksissaan valehdella asioista vastoin parempaa tietämystä. Se on moraalisesti ja eettisesti tomittavaa. Suomalaiset saavat sanoa hyvästit itä-Lapin luontoarvoille ja luonnonantimille, mikäli kaivostoiminta saa toden teolla alkaa. Ja hyötyjä on vain ulkomainen teollisuus.
]]>Lappi on harvaanasuttu maakunta, jossa on mitä parhaimmat olosuhteet luontaiselinkeinoille, matkailulle, armeijan läsnäololle ja luonnonvarateollisuudelle.
Lappi on vielä suhteellisen puhdas ja paikoin ainutlaatuisen erämainen, mikä kiinnostaa myös elämysmatkailijoita ja muita turisteja, jotka hakevat erilaisuuden kokemuksia. Sen vuoksi on tärkeää tukea matkailun elinehtoja ja kehittää sitä paikallisiin olosuhteisiin sopien paikallista työvoimaa suosien.
Porotalous ja maatalous pohjoiseen soveltuvin osin ovat niin ikään Lappiin luontaisesti sopivia elinkeinoja, eikä niiden elinehtoja saa kaventaa. Lapin alueella olisi hyvä suosia lajikkeita, jotka täällä menestyvät ja toteuttaa tuotanto luomutuotantona. Maatalouden tukia voisi kohdentaa nimenomaan luomutuotantoon, jollaista muun muassa porotalous on. Elinkeinojen tappioiden osalta pitää saada yhteiskunnan tukea.
Varuskunta Sodankylässä on merkittävä työllistäjä ja seutukunnan vireyttä ylläpitävä tekijä, mitä ei saa lakkauttaa. Maantieteellisestikin Lappi jäisi sotilaalliseen tyhjiöön ilman varuskuntaa. Armeijalle Lapin maassa on runsaasti tilaa harjoitella arktista maanpuolustusta ja siinä on mahdollista panostaa erikoistumiseen.
Merkittävää työllistymistä saisi aikaan luonnon varojen työstämispakko kotimaassa. Kun lainasäädännön ja tukiratkaisuin tuettaisiin luonnonmateriaalien valmistusta valmiiksi tuotteiksi nimenomaan Lapissa, saataisiin työpaikkoja ja hyvinvointia pohjoiseen. Valmiista tuotteista saatava tulo on moninkertainen siihen nähden, mitä saadaan raaka-aineen myynnistä. On sulaa tyhmyyttä myydä luonnontuotteet raaka-aineena.
On mieletöntä, että kaivoslaki antaa mahdollisuuden vierasmaalaisille yrityksille vallata ja tuhota Lappia. Sen vuoksi kaivoslaki pitäisi uusia sellaiseksi, että maakunnan asukkaiden oikeudet tulisivat huomioiduksi. Saastumista ja tuhoa aiheuttava uraanikaivostoiminta tulee kieltää. Sen sijaan muu kaivostoiminta on tervetullut lisä työpaikkojen osalta, kunhan huolehditaan ympäristön hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen periaatteista.
Tekoaltaiden rakentamista puolustellaan työllisyydellä. Todellisuudessa tekoaltaista saa hyötyä vain ydinvoimateollisuus kesäisin syöttöenergian muodossa. Tekoaltaat tuovat tullessaan luonnon tasapainon järkkymisen, mm veden kierron ja kalalajiston köyhtymisen, roskakalaongelmineen. Sen sijaan olisi tuettava luonnollisten vesistöjen ja luonnonkalojen järkevää hyötykäyttöä paitsi elämysmatkailussa, myös elintarviketuotannossa.
Valtakunnallisella perustulolla tai sen osalla voisi toimeentuloa työntekijälle kompensoida, jotta pätkä- ja osa-aikatyö kannattaisi. Ns kisälliperiaatetta voisi toteuttaa mm antamalla pienyrityksissä anteeksi sivukulut, jotta työntekijöiden palkkaaminen onnistuisi. Tätä kautta myös työttömien määrää voisi vähentää ja lisätä Lapin ja lappilaisten hyvinvointia. Tämä voisi olla mm. ns. kolmannen sektorin työpaikkojen olemassaoloa turvaava ratkaisu.
]]>
kaikille ilmainen koulutus ja opiskelijoiden toimeentulo kuntoon
riittävä toimeentuloturva työttömille, lapsiperheille ja kuntoutustuella eläville
turvattu terveydenhuolto
laajakaistayhteys kaikkialle
liikenneyhteydet
oikeus puhtaaseen ympäristöön ja luonnonantimiin
teollisuus vastuuseen tekemisistään
kaivoslaki tiukemmaksi, ensisijaisoikeus kotimaiselle teollisuudelle
luonnonvarat paikallisesti hyödynnettäviksi, jotta saataisiin työtä ja hyvinvointia Lappiin
vesistöjen ja lohijokien kunnostaminen
toimeentulolisä osa-aika- ja pätkätyötä tekeville
pienyrittäjiltä pois sivukulut työllistämisen helpottamiseksi
eläkekatto ylisuurille eläkkeille, jotta pieniä eläkkeitä voitaisiin nostaa
hallinnon karsiminen johtoporrastasolla
KELAn byrokratian yksinkertaistaminen ja keventäminen
harmaan talouden karsiminen
Kemijärven paikallislehdessä kutsuttiin tulevaisuusfooromiin 14.1. 2011 kuulijoita, erityisesti yrittäjiä. Ilmoituksessa sanottiin paikalla olevan kansanedustajaehdokkaita. Myöhemmässä lehdessä listattiin paikalla olevan kansanedustajaehdokkaita paitsi kokoomuksesta, myös muista puolueista. Vihreille ei ole tullut kutsua, eli minulle, vaikka olenkin kemijärveläinen ja lisäksi olen toiminut yksityissektorilla yli 10 vuotta virkatöiden ohessa ja sikäli edustan yrittäjyyttäkin. Paradoksaalista kyllä, muiden puolueiden edustajat eivät ole edes yrittäjiä, joten mietin syitä sihen, miksen kutsua saanut. Ihmettelin asiaa ääneen muutamalle kokoomuslaiselle eilen päivällä Cityconin järjestämässä Ympäristöpaneelissa Rovaniemellä, jossa 2.lk:n oppilaat tekivät aivan loistavia kysymyksiä ehdokkaille. Nämä kokoomuslaiset olivat sitä mieltä, että on tapahtunut virhe ja kehottivat minua menemään Kemijärvelle "Tulevaisuusfoorumiin". Menin sinne ja sainkin kommentointimahdollisuuden, mutten riittävästi.
Ylläoleva juttu aiheutti seuraavan vuodatuksen, jonka olin jo ennen foorumia tuumaillut. Se on jo Lapin Vihreiden sivustolla. Ehdotukseni eivät ole tässä tärkeysjärjestyksessä :
1. EK on aiheellisesti esittänyt työntekijöiden rekisteröitymistä, jotta vältyttäisiin niin sanotulta harmaalta työvoimalta, koska kaikista työntekijöistä työnantaja joutuisi maksamaan sosiaaliturvamaksun. Paitsi, että se olisi keino kitkeä harmaata taloutta, niin tällä keinolla myös voitaisiin valvoa samapalkkaisuutta samanlaisesta työstä ja saataisiin valtion kaipaamia verotuloja.
2. Lisäksi voitaisiin veronkiertoa estää laittamalla lainsäädännöllä rinnakkaisfirmojen kautta toimiminen kuriin.
3. Lainsäädännöllä pitäisi myös suitsia luonnonvarojen vienti raakatavarana ulos Suomesta, koska luonnonvarojen työstö kotimaassamme työllistäisi ja toisi hyvinvointia siten, että valmiiden tuotteiden kautta saataisiin parempi kate Suomeen ja myöskin Suomen imago innovatiivisena pikkana kohenisi.
4. Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista eikä ekologisesti kannattavaa antaa vientitukia tuotteille, josta on liiallista tuotantoa ja niiden viennistä sinällään ei tule riittävää katetta (esim. aiemmin voivuori).
5. Pienille työpaikoille ja nyrkkipajoille olisi järkevää suoda verohuojennuksia ja toisaalta yhteiskunta voisi kompensoida näissä palkanmaksua, jotta työnteko kannattaisi palkollisilla ja päästäisiin syrjäytymiskehityksestä ja samalla yritystoiminta virkistyisi.
6. Eläkekatto olisi kaikille aloille paikallaan, jotta yhteiskunnan pyörittämiseen ja köyhyyden estämiseen jäisi rahavarantoja. Ei ole mielekästä, että on ihmisiä, jotka saavat ns. ökyeläkkeitä, toisten joutuessa pärjäämään lähes nälkärajalla.
7. Byrokratian ja tukiviidakkojen yksinkertaistamisen kautta vapautuisi niinikään hyvinvointiin rahaa, koska systeemin pyörittäminen olisi helpompaa ja joutuisampaa eikä tarvitsisi haaskata monimutkaisuuteen työpanosta.
8. Lisäksi hallintokulujen karsiminen johtoporrastasoja yksinkertaistamalla ja vähentämällä toisi säästöjä.
Luettelo ei varmastikaan ole täydellinen. Mikäli tulen valituksi, voin miettiä näitä juttuja lisää. Olen sitä mieltä, että kohdentamalla voimavarat ja verotulot oikein, tämä yhteiskunta saadaan toimimaan niin hyvin, että voimme sanoa: "Ihanaa olla suomalainen!"